Sovimme ystäväperheen kanssa jo kuukaisi sitten lähtevämme yhteiselle retkelle. Aika lyötiin lukkoon, paikka jäi vielä auki. Saaristo houkutti ja lopulta nettisurffailun myötä retken kohteeksi osui Kaunissaari. Ei liian kaukana, vähän venematkaa ja hyvät telttailumahdollisuudet.

Lähdimme matkaan Vuosaaren Kalkkihiekan torilta. Liput M/s Tuulispäälle olivat yllättävän hintavat (50 € menopaluu meidän perheeltä, only cash), mutta lapset olivat innoissaan pienestä venematkasta. Mahonkinen vene ajella puksutteli n. 40 minuuttia Kaunissaareen, joka sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa n. 20 kilometriä Vuosaaresta. Ilmatar suosi meitä koko viikonlopun ajan ja venematka olikin ihanaa nautiskelua tyynen meren kimalteessa.

Kaunissaaren laiturin edessä oli info, josta ostimme telttapaikat (15 €) ja kysyimme neuvoa, mihin meidän kannattaisi suunnata telttojemme kanssa. Saaren toisessa päässä oli ravintola ja yhteissauna, joten suunnistimme juuri vastakkaiseen suuntaan. Halusimme siis hakeutua rauhaan. Tämä päätös osoittautui erittäin järkeväksi, koska ravintolassa oli syksyn kunniaksi sikajuhlat. Huusaa! Saari oli itselleni suuri yllätys, ikäänkuin hyppäys kukkaisaikaan. Suurin osa saarella yöpyjistä olivat olleet siellä jo pidemmän tovin ja juhlamieli oli kova. Onneksi joukkoon mahtui tällaiset telttailevat lapsiperheetkin ja löysimme hyvin rauhallisen paikan.

Kaunissaaren kalliot olivat aurinkoisen syyspäivän ansiosta lämpöiset ja houkuttelivat köllöttelemään. Lapset (viisihän heitä oli yhteensä niin tullessa kuin lähtiessä, iältään 4-11.v) kalastelivat ja loikkivat kallioilla, aikuiset nautiskelivat kesän viimeisistä kosketuksista. Itselleni oli suunnaton yllätys, miten kirkasta merivesi Kaunissaaren edustalla on. Ihan kuin olisi ollut jossain... noh, ulkomailla. :) Kalastelun välissä kävimme grillikatoksessa tekemässä ruoat avovalkealla. Lauantain herkkuhetki nautittiin saaren toisessa päässä olevassa ravintolassa. Siellä alkoi jo sikajuhlien tunnelmat olla alkamaisillaan, joten päätimme siirtyä takaisin kalastuspaikoille.

Meri aukesi silmien edessä saaristoisena, kaukaa siinsivät Vuosaaren sataman nosturit, aurinko laski tulenpunaisena tyynen meren taakse. Voi että, miten paristot latautuivat! Lapset totesivat yhdestä suusta, että tämä oli paras reissu ikinä. Joskus ei tarvitse lähteä kovin kauas. Jo ennen yhdeksään hiivimme telttoihin eikä unta tarvinnut houkutella.

Aamulla heräsin siihen, että teltan reunassa minua tuijotti ukkoetana. Huomasin nukkuneeni uuden ystäväni kanssa poski poskea vasten, kun tukkakin oli etanan limasta takussa. Ihanaa erämatkailua! Totuuden nimissä on kyllä myönnettävä, ettei retki Kaunissaareen täytä ihan erämatkailun kriteereitä. Vesipisteitä löytyy tasaiseen tahtiin kuin myös puuceitä, ruoka lämpenee nätisti grillikatoksessa. Silti retki oli todella onnistunut ja lapsiperheen silmin katsottuna hyvä testailu pidempää ja todellista metsäretkeä ajatellen. Aamupalan jälkeen kannoimme itsemme ja rinkkamme laiturille palataksemme takaisin Vuosaareen. Kiitos perhekunta Seppäselle seurasta. Tästä on hyvä jatkaa erämatkailua, niin minne, kenpä tietäis sen.